Nyt on ollu aktiivista elämää, ja siittä mie tykkään. Ensin oli sorsahommia papan ja Heepon kans. Kesälä kuumalakhaan ilmala mie en mene vetheen, mutta sorsahommissa menin ja uinki! Hain sorsia joen toiselta puolen ja toin net papale. Mie ymmärsin heti, että minunhan se on tehtävä. Eihän pappa sinne pääse, eikä varsinkhaan Heepo. Minusta on oikein mainio videoki, jossa mie olen työn touhussa sorsaa uimala tuomassa, mutta sitä met emmä näytä ko papan ääni kuulostaa siinä kuulema niin pöljältä. Niin se kyllä kuulostaaki! Mutta se on varhmaan ilosta pakahtunu semmoseksi, niin mie ainaki luulen.
Heepon kans on mukava olla kyttäämässä. Meistä on tullu oikein hyvät mettäkaverit. Sen ja papan kans mie olin kalastamassaki, mutta sillon minun piti pysyä rannala, enkä päässy venheesseen, mutta annoin kyllä rannala hyviä neuvoja siittä, millä seuraavaksi kannattaa pyytää. Ja niilä minun konsteila, pappa sai ison lohen, josta mullekki keitethiin tosi muhkea pala.
Sitte met käythiin taas reissussa. Siittä ei ole paljo kerrottavvaa, mutta mammalle tuli paha mieli, ko mulle ei huohneessa ollu etes petiä eikä tervetuliaispussia, niin ko muuala on aina ollu. Osotethiin vain lemmikkihuone ja otethiin rahat pois. Mamma kuulu sanovan, että muutenki oli sama meininki: kaikki piti kuulema maksaa etukätheen.
Käythiin sielä yhelä luontopolula ja sielä oli aika mukava mettän haju. Mie luulin, että ai jaa päästhään sieläki methään. Ihmettelin vain, miksi mulla on valhjaat ja remmi, eikä minua päästetä irti. Mie pistin turpovaihteen pääle ja aloin vetähmään, että hopi hopi, menhään nyt sinne methään, eikä meinata. Mamma tuli suttina minun ja remmin perässä ja meinasi kaatua juurakoihin ja kivhiin. On mulla sen verran voimaa, että kyllä mie yhen mammelin nurin saan, jos haluan! Normaalisti mie kyllä piän siittä hyvvää huolta, ko lenkilä ylitethään ojia tai pikku nyppylöitä ja kuljen sen vieressä niin ko tukena ja turvana.
No sen lenkin jälkheen mie kyllä osasin rauhottua ja pääsin taas tuthuun zen-tilhaan.
Viime viikonloppuna mulla, papala ja Heepola oli lintumettähommat. Sielä oli paljo tapahtumia ja mie tehin hyvin töitä, mutta kävi sielä niinki, että yks vieras koira tuli haukkuhmaan minun lintua ja se homma meni sitte pilale. No, sitte met panthiin sen kans hommat leikiksi, että ei mulle mithään kaunoja jääny.
Ko met vaihethiin papan kans paikkaa, niin mie haukuin ja haukuin niin, että yhtäkkiä papan pyssy pamahti ja lintu putosi puusta. Pappa hyvitteli minua ja anto palkkaa, ja mie lähin hakehmaan uusia töitä. Tässä hommassa mie alan olehmaan jo aika pätevä.
