Ko mamma oli tässä joku aika sitte kipeänä, mie hoijin sitä. Kävin aina välilä tarkistamassa, miten se jaksaa, mutta ei se paljo muuta tehny ko nukku vain.
Kesän aikana meilä mamman kans kehitty semmonen rytmi, että nousthiin aamula varhain kahvile ja esitethiin vähän aikaa pirteää ja menthiin sitte uuestaan nukkuhmaan ja heräthiin uuestaan vähä myöhemmin. Yhtenä tämmösenä aamuna, ko mie menin pissale, mie huomasin, että portti oli selkosen selälählään. Pappa oli jättäny sen vahingossa auki, ko oli hakenu peräkärryn pihalta. Samhaan aikhaan meän ohi meni mahtavan näkönen villakoira ja mie huomasin, että se oli aika leikkisän olonen. Mie lähin sille perhään.
Ei mulla ollu pantaakhaan kaulassa, mutta em mie kauas keriny, ko ne sen villakoiran ulkoiluttajat käänty takasi meilepäin ja mie seurasin sitä villakoiraa. Meilä suju leikit oikein hyvin ja mie olisin voinu jatkaa leikkimistä vielä vaikka kuinka kauon.
Mamma oli hättäännyksissään ja lähti ettihmään minua. Naapuruston tyttäret tulit kuitenki mammalle ilmottahmaan, että mie olen aivan lähelä ja tulossa kotia päin sen toisen koiran matkassa. Mamma tuli minua vasthaan ja mie juoksin hyvilä mielin sen tykö. Mie sanoin sille, että mulla on uus kaveri ja että mie kävin vähä lenkkeilemässä sen kans. Mamma oli niin hyvihlään ja kiitteli villakoiran ihmisiä monta kertaa. Mie en oikein tiä, mitä mie ajattelen siittä, ko se villakoiran mamma kysy, että olenko mie pentu, ko olen niin leikkisä. Pentu!! Kysythäänkös hyväntuulisilta ja leikkisiltä ihmisiltä, että onko net pentuja?
Sitte met käythiin koko porukalla taas reisussa. Matkat sujjuu mulla hyvin. Mie kattelen maisemia ja välilä vähän makkoilen. Hotelleissa mie olen jo vanha tekijä. Respassa ossaan olla rauhalllinen, vaikka ihmisiä on ympärillä. Hissi on kiva, ja mie tykkään siittä. Ja kiva on aina saaha tervetuliaispussi ikiomaksi. Mie ossaan ylheensä oottaa huohneessa aivan rauhassa ja hiljaa ko mamma ja pappa käyvät jossaki.
Savonlinnassa mie tykkäsin tähystää ikkunasta ulos. Samala kuvala mie pääsin hotellin lemmikkivieraskirhjaan ja instagramhiin.
Nyt oli mahtavaa, ko sinne tuli kans Iipo. Pikkusen mie menin ilosta sekasi, ko sain taas tämmösen mukavan yllärin. Käythiin yhessä lenkilä ja mie tukin sille sylhiin.
Kohta alkaa kuulema sorsastus. Enkhään mie pääse taas Heepon kans pyyntihomhiin. Se on meile mukava yhteinen harrastus. Ehkä met otama papanki matkhaan. Häätyyhän jonku ottaa minusta ja Heeposta kuvia.