Keskiviikkona 22.3.2023: Mie sain postia!

Voi mahoton, miten kävi! 

Maanantaina mie sain postista aivan omala nimelä paketin! (No oli siinä mammanki nimi, mutta kuitekki mulle se niin ko tuli.) Kerran aikasemminki mie olen saanu paketin, mutta se oli joulu ja paketissa oli sillon nalle. 

Mie aloin hopusti aukasehmaan pakettia. Voi mahtavaa! Sielä oli kirja! Mie tykkäänki kirjoista, ko  miehän olen pohjankirjallisuuskoiraki.

Kirjan nimi on Pohjanpystykorva 50 vuotta Suomessa. Voi mahoton! Aatela, että meistä on tehty kirja ja met olema olheet Suomessa jo nuin kauon! Onneksi olkhoon meile kaikile pohjiksille ja meän ihmisille ja isot kiitokset kirjasta!

Mie alan nyt lukehmaan sitä ja pallaan asihaan sitte ko mulla on siittä enemmän sanottavvaa, ehkä kesäkuussa. Heippa!

Torstaina 9.3.2023: Elämä on tasasta ja mukavaa synttäripäivänäki

 

Mie täytän tänä päivänä viis vuotta! Taas panthiin rusetti kauhlaan. Son aina se sama kaikissa kuvissa. Seki on ollu mulla jo viis vuotta, mutta toimii se sen verran ko pittääki. Papala ei taia olla yhthään rusettia tai ei se ole ainakhaan pitänyt semmosta synttäreiläkhään.

Mie elän semmosta tavalista, rauhalista ja mukavaa kotikoiran elämää. Välilä syön luita ja makkaan lumihangessa. Välilä käyn jossaki reissussa, nukun ja päivystän pihala. Niin ko enneki olen sanonu, leikkikaveri olis mukava, mutta ko sitä ei ole, niin pärjään yksinki ja aina välilä saan kuitenki mamman ja papan mellastuskaveriksi. Kaikkea ei saa ja siihen pittää tyytyä. Syksylä on kuitenki mettästystä sen verran, että pysythään virheessä. Ja saattaahan se olla, että pilkilekki vielä päästhään. Pappa sannoo, että työt haittaa harrastuksia.

Mie olen Kuusamosta @Tuppisuun kennelin ensimmäisestä pentuheesta. Mulla on yks veli ja yks sisko. Terhveisiä! Ja Rita-äitile kans! Paperit on kunnossa ja siru kaulassa. Mutta ko mie en ole käyny näyttelyissä kertaakhaan, niin mie olen vain Aapo, eikä minun nimessä kuljeteta kennelnimeä, niin ko monila muila. Mie elän semmosta tyytyväistä nuoren miehen elämää mamman ja papan kans, enkä vaihtais päivääkhään pois.

Onneksi olen saanu olla terhveenä, eikä ole paljo tarvittu lääkäriä. Silmät ja korvat pellaa ja maha toimii niin ko pittääki. Karva on hyvässä kunnossa ja vauhtia riittää sillon ko sitä tarttee.