Sunnuntai 15.7.2018: Onni onnettomuudessa!

Käytiin veneilemässä joella. Aapo molskahti veteen, mutta onneksi oli pelastusliivi päällä, ja Veepo sai nostettua Aapon liivin kahvasta takaisin. Shokkihoidon myötä uintiliikkeet löytyivät, eikä vedessä kahlailu ja loikkiminen enää pelottanut.

Torstai 12.7.2018: Voi saateri senthään!

Aapo söi ampiaisen. Naama ja silmät turposivat. Oli tuskainen. Tämä on ollut odotettavissa, kun piha-ampiaisia pitää koko ajan jahdata, eikä ymmärrystä ole. Lääkärille oli aika, mutta sitä ei onneksi tarvittukaan.

Tiistai 10.7.2018: Teknologiatestaajan #metoo

Tänään Aapo kävi testaamassa tutkapantaa Veepon kotiseudulla. Panta toimi hyvin, ja Aapo teki jopa 200 metrin juoksemiskierroksia ja tuli takaisin pillin vihellyksestä. Veepo oli oikein tyytyväinen sekä Aapoon että pantaan.

Tavattiin myös ajokoira. Aapo meni uteliaana tervehtimään,  ja luikahti vikkelästi häkin raosta sisään, ennen kuin kukaan ehti estää.

Se olisi kannattanut jättää tekemättä, sillä häkissä oli Aapoon verrattuna iältään kuusinkertainen ja kooltaan nelinkertainen erittäin himokas nymfomaani, joka alkoi heti kahmia Aapoa jalkojensa väliin. Aapolla oli hätää myydä asti. 

#metoo, sanoo Aapo!

Lauantai 7.7.2018: Rio, o-hoi!

Veepo sanoi, että kaikki koirat osaavat olla veneessä, eikä hän ole ikinä nähnyt, että koira hyppäisi paniikissa veteen, niin kuin Eepo pelkäsi. Veneajelu sujui tosiaankin hyvin. Pelastusliivitkin on kohtuullisen hyvin päällä.

Torstai 5.7.2018: Pentukerhon päättäjäiset

Eilen päättyi Evidensian tarjoama kolmen kerran pentukerho. Tuttujen kavereiden kanssa jytyäminen oli hauskaa, mutta jo hieman rauhallisempaa kuin aiemmin. Välissä oltiin ihan vaan vierekkäin, mutta enimmäkseen kuitenkin alekkain ja päällekkäin.

Kuvassa vasemmalta Doora, Aapo, alla Rico ja oikealla Niisku. Aapo kai luulee, että vain kotipihalle saa pissata. Niinpä kaksi pissaa lirahtikin kerhon lattialle, mutta pikkupojille voi joskus käydä niin, kun on hyvät leikit kesken, eikä malta mennä vessaan.

Tiistaina 3.7.2018: Lore kävi kylässä ja muita vierailuja

Vanhojen tuttujen tapaaminen meni hyvin. Lore on kiva ja sosiaalinen kaveri, ja Aapo ja Lore tulevat hyvin toimeen. Aapo seurasi Lorea kuin takiainen ja matki jalan nostamista. Lore jaksoi hyvin leikkiä ja antoi myös rajoja, niin kuin oikein onkin. Välillä Aapo pantiin häkkiin, jotta Lore sai hetken hengähtää.

Eilen käytiin sukulaisissa ensi kertaa. Vierailu meni mukavasti; ei tullut ollenkaan sellaista paniikkia kuin ihan ensimmäisellä kyläreissulla. Hieman levottomuutta oli, mutta rauhoittuminen kahvipöydän lähelle tuli kuitenkin melko nopeasti. Huomenna on taas pentukerho. Aapon sosiaalinen kalenteri näyttää täyttyvän.

Lähiaikoina tulee sukulaisreissu Ruotsiin, ja sinne Aapo jää myöhemmin myös viikoksi hoitoon. Se on Eepolle tiukka paikka. Tutustumiskerralle Eepo voi lähteä mukaan, mutta hoitoonjättämiskerralle ei. Silmissä näkyy kuva sydäntäsärkevästi itkevästä koirasta, joka juoksee auton perässä kotiin, niin kuin Hachiko. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hachiko_%E2%80%93_tarina_uskollisuudesta)

Muutenkin Aapon asiat menevät vahvasti Eepon tunteisiin. Aapo oli sadepäivänä kopissa niin, että vain pää näkyi ulkopuolelle ja torkkui siinä päivystämässä. Eepo katsoi ikkunasta ja säikähti, että Aapo on jäänyt jotenkin luukkuun kiinni ja kuollut. No, kun ikkunaa kolisteli, Aapo nosti päätään, eikä olisi voinut olla vähempää kuollut. Katastrofin pelkoa on edelleen. Eepon pitää varmaan mennä tutkituttamaan korviensa väli.

Sunnuntaina 1.7.2018: Hau hau, täällä Aapo!

Eepolassa ei juurikaan kuulu enää pennun hiljaista ukinaa, vaan ohikulkijat haukutaan ja ruokaa osataan vaatia kirkkaalla poikasopraanolla. Jalan nostaminenkin onnistuu jo joskus. 2.rokotus on annettu ja passi hommattu. Päästään vaikka Ikean pihalle ruottalaisia haukkumaan.