Tänä aamuna ko mie olin vielä aamupäivätorkuila, mamma alko kuvvaahmaan minua ja sano, että vähä harjotelhaan virallista poseerauskuvvaa varten. Minua väsytti vielä, enkä mie ollu oikein innostunu asiasta. Tiän kyllä, että mulla on tänhään synttäripäivä ja täytän 4 vuotta. Se on kyllä mahtavaa, mutta kyllä minun pitäis saaha ensin rauhassa herätä, ennen ko olen valmis kuvhiin. Räähmeetki on vielä silmissä.
Virallista synttärikuvvaa varten minut harjathaan ja taas mulle laitethaan rusetti kauhlaan. Se on se sama, joka on ollu aina kuvissa. Mie kyllä ajattelin, että voisin saaha jo uuen, vaikka semmosen skottiruutusen kravatin, mutta ei semmosta eilen kaupasta löytyny. Niitä on kuulema vain joulun alla tarjola. Myyjä sano, että lastenvaateosastolta vois löytyä. Sitä pittää vähä miettiä vielä. Lastenvaateosastolta...?
Kuvvaaminen on aivan mukavaa. Kuvista ei vielä huomaa eroa vuosien välilä. Mie olen pysyny hyvännäkösenä koko ajan, enkä ole mitenkhään kauhtunu tai kulahtanu vielä.
Mie olen tainu saaha kaverin. Tässä lähelä assuu cairnterrieripoika, Papu. Met olema nyt nähnee pari kertaa lenkilä, ja meilä synkkasi tosi hyvin. Mie olin ilonen, ko mamma tahto sen meile leikkihmään ens viikola. Toivottavasti se tulis!
Vaikka mie aamula jo punasella matola makasin, toimittajia ei ole nyt tulossa paikalle. Virallinen vastaanotto on Espoossa ens lauantaina. Sinne tullee Iipo ja Laapo ja vissiin Kaapo ja Raapoki. Perjantaina meilä on pitkä matka eessä, mutta paikka on tuttu. Sielä met olima viime kesänäki. Toivottavasti sais taas sen parvekehuohneen.
Illemmalla, postauksen julkasemisen jälkheen otethiin sitte vielä viralliset rusettikaulakuvakki:
