Mie olen käyny lääkärissä. Ko oottelimma mamman kans, että lääkäri tullee, mie olin aika huolestunu, että mitäkhään mulle nyt tehhään. Sitte lääkäri tuli ja tuikkasi minua jollaki neulala, ja sitte mulle tuli hölmö olo. Alko nukuttahmaan, mutta en mie antanu periksi. Yritin hoitaa vahtihommia, vaikka pää tuntu ouon sekavalta. Viimein oli pakko antaa periksi, ko aivan sietämätön väsymys otti vallan.
Mie kuulin, että mulle oli nukutuksessa pistetty rokotuksia ja minun hamphaat oli puhistettu hammaskivestä. Minun yks puhkeamaton hammaski oli kuvattu. Sitte pitkien unien jälkheen mie pääsin liikheele ja mamma tuli hakehmaan minut kotia.
Koko illan mulla oli outo olo. Mie en muistanu, mitä "Istu" tarkottaa. Tuntu, että pissattaa, mutta pissa ei tullu. Maha oli tyhjä, mutta ruoka ei maistunu. Vettä sato taihvaan täyeltä, mutta mamma lähti kuitenki minua lenkittähmään. Sitte pissa alko tulla. Ja sitä tuli ja tuli ja tuli. Mie kastelin jokhaisen varvun ja mötikän pelkästä pissaamisen ilosta!
Minun kotikuviot on nyt muuttunu. Mie en saa olla pihala irrahlaan niin ko ennen. Meilä on työmies pihala ja aita on rikki monesta kohtaa. Se tekkee meile uutta aitaa. No, mie olen häkissä, ja minut kuljetethaan hihnassa saunan ovheen kiini. Narun päässä voin liikkua ja olla pihala. Mennee se näinki.
Mutta oravia en nyt pääse haukkuhmaan puun alle niin ko ennen. Fasaaniparista mie en välitäkhään. Siinä olkhoot!
