Perjantaina 9.8.2024: Aapon kesälomaraportti

Mulla on ollu hieno kesä! On ollu kaveri yökylässä, on ollu reissuja ja vähä jännitystäki.

Olli on kiva kaveri. Meilä sujjuu leikit hyvin. Olli oli meilä yökylässä, niin ehithiin hyvin painia, ja ko siihen väsythiin, olthiin muuten kavereita ja käythiin yhessä lenkilä. Mie annoin sen syä omasta kupista ja omia puruluitaki. Olli on mahottoman kova pellaahmaan palloa. Mamma meinas, että Olli nukkuu minun kans lattialla, mutta ei, Olli hyppäs ko raketti mamman viehreen pethiin. Ei se minua haitanu.  Aamula oli taas kiva nähä, ja mie annoin sille kaulahierontaa, eli ihan nätisti omala kaulala Ollin kaulaa silitin. 

Sitte oli taas Rödupp. Mie lähin papan kans sinne, ja Olli jäi loppuajaksi kahesthaan mamman kans kotia. Mikäpä mulla on ajela, ko mulla on passi kunnossa! Mutta reissun jälkheen mie olinki aika poikki ja ajattelin, että mie en tarvi mithään virikheitä ennää, mutta tuliki vielä vaikka mitä.

Ensin tuli aika hullun pitkä ajomatka, kuulema Turkhuun, Nuutajärvele, Hattuhlaan ja Joensuuhun. Turun hotellissa mie menin heti sängyn alle ja nukuin sielä koko yön. Pääsinhän mie matkala välissä tietekki tarpheile ja sain vettä ja ruokaa, mutta tästä reissusta mie en niin kauheasti tykäny. Kotona oli sitte mukava rauhassa elpyä.

Meilä on ollu työkonheitten räminää koko kesän ja jou´uima välilä mothiin. Pappa joutu tekehmään takapihale portin, että päästhiin liikheele. Sen portin alla on verkko ja mulle tuli siittä uusi  hyvä kyttäyspaikka. Ko mie panen siihen maata, näen kaikki, jokka tielä kulkee.

Kävimä met vielä Tyynelän tonttuja kattomassa. Tai oikeasthaan mie en nähny mithään tonttuja ko minut jätethiin authoon. Kurkin aukihnaisesta ikkunasta ja kuulin ko lipunmyyjä sano, että noo, oishan tuo täälä menny! No niinpä! Yhthään tonttua en nähny, vaikka olisin halunu!

Tonttulasta menthiin Kokkohlaan ja nukuthiin yölä kaikessa rauhassa, ko alko kuuluhmaan kauhea pirinä ja kilinä. Mamma herätti papan ja sano, että on palohälytys. Pappa ei meinanu ensin uskoa, mutta kyllä se sitte usko. Mie katoin mammaa, että mikäs homma tämä on. Mamma sano, että Aapo, nyt meän häätyy lähteä ulos. Se pani mulle valhjaat ja mie ajattelin, että no menhään sitte. Mie en hättäily ollekhaan, ko mie ajattelin, että kyllä mamma tietää, mitä tehhään.

Tänä aamuna mie tiesin jo varhain, että nyt taas lähethään johonki.  Ensin mie seurasin mammaa niin ko hai laivaa, mutta sitte mie hoksasin, että nyt taiethaanki päästä mettäle! Pappa pakkasi authoon pyssyn ja kalavehkeitä ja kaikenlaista muuta kampetta. Mie hyppäsin valhmiiksi authoon, etten vain jää kyytistä. Tästä tuliki oikein mahtava synttärilahja. On tätä jo ootettukki!

 

Pappa sano mulle, että sovithaanko kuitenki niin, että net ajjaa joila on ajokortti.