Viime viikola met leikimä papan kans, ja meilä oli hauskaa. Sitte se lähti kauphaan. Mie jäin oottahmaan sitä ja aattelin, että jos jatkettais ko se tullee takasi. Muutenki meilä on papan kans menny mukavasti. Se käytti minua potkurilla lenkilä niin että mieki sain kunnola juosta.
Mamman kans meilä on ollu vähä vaikeampaa. Lenkkeily on semmosta laapustamista. Siihen mennee hermot. Mie ukittelen sille, veän sen melkein kumhoon ja rähisen toisile koirile, varsinki uroksille. Nyt on ollu yks musta labradori, jolle mie olen karjunu, ja mamma on ollu aivan helisemässä. Se sannoo, että sitä hävettää tuomonen käytös ja ettei se ennää pärjää minun kans ja uhkaa taas pallien poistamisela. Mitäs ne minun pallit sille kuuluu!! Meilä on ollu pattitilanne päälä jo monta päivää. Eilen kuitekki tehthiin sovintoa ja jutelthiin asioita selviksi. Tänä päivänä se aiko käyttää minua lenkilä ja vielä harjatakki. Jospa mieki vähän tulisin vasthaan... Jospa se taas lähtis sujuhmaan...
Mie täytän tänä päivänä 6 v 11 kk. Mie olen vähä ajatellu, että ko mie täytän seittemän, voisin jäähä vuorotteluvaphaale näistä kirjotushommista. En mie ole vielä aivan varma, mutta ehkäpä minunki pitäs irrottautua täältä somemaailmasta.
